Talousarvioesitys 2010

Tulostettava versio

40. Maahanmuutto

Selvitysosa: Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa, kotouttamista ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Sisäasiainministeriö yhteen sovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisen sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.

¹⁾ Tilastokeskus/Suomen väestö 2008

²⁾ Tilastokeskus/vuoden 2008 ennakkotilasto ja SM:n arvio 02/2008 ja 02/2009 toteutuneen muutosprosentin (-5 %) perusteella

³⁾ Tilastokeskus/vuoden 2008 ennakkotilasto ja SM:n arvio 02/2008 ja 02/2009 toteutuneen muutosprosentin (-5 %) perusteella

⁴⁾ Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä. Entisille Suomen kansalaisille ja heidän jälkeläisilleen tarkoitetun kansalaisuusilmoitusmenettelyn määräaika päättyi 31.5.2008, mikä vähentää Suomen kansalaisuuden saavien määrää.

Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä koskevan selvityshankkeen aiheuttamien muutosten toteuttaminen viedään hallitusti loppuun. Jatketaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman, hallitusohjelman ja hallitusohjelman puolivälitarkastelussa sovitun usean vuoden ajalle ajoittuvan toimenpideohjelman toteuttamista. Vuonna 2009 valmistuneen sisäasiainministeriön hallinnonalan vuosien 2009—2011 strategian maahanmuuttohallinnon toimenpiteiden toteuttamista jatketaan.

Maahanmuuttohallinto kehittää työvoiman maahanmuuttoa ottaen huomioon väestökehityksen ja työvoimantarpeen. Hyödynnetään entistä laajemmin rekrytointia EU-maista. Työvoiman maahanmuuton kehittämisessä keskitetään resurssit yksittäisiin soveltuviin lähtömaihin huomioiden lähtömaiden omat tavoitteet. Työperusteisesti muuttavien ja heidän perheenjäsentensä tarpeisiin laadittava opastusjärjestelmä rahoitetaan ESR-rahoituksella kaudella 2007—2013.

Osallistutaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaan. Biometriset oleskelulupakortit otetaan hallitusti käyttöön vuoden 2010 aikana.

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan ja EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. Toimitaan aktiivisesti EU:n turvapaikkapolitiikan yhtenäistämiseksi ja huolehditaan kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa. EU:ssa hyväksytyt säädökset saatetaan kansallisesti voimaan määräajassa.

Kansainvälinen suojelu

Kehitetään turvapaikkapolitiikkaa kansainvälisten sopimusten sekä EU-lainsäädännön puitteissa. Varmistetaan, että kansainvälisen suojelun periaatteet ja ihmisoikeudet toteutuvat. Yhdenmukaistetaan Suomen turvapaikkapolitiikan linjauksia ja käytäntöjä mahdollisimman yhteneviksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Vuonna 2009 laaditun turvapaikkapolitiikkaa koskevan selvityksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamista jatketaan vuoden 2010 aikana. Jatketaan valmisteluja palautussopimusten solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja kehitetään vapaaehtoista paluuta tukevia malleja paluurahaston hankkeilla.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan yhdessä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kanssa ottaen huomioon kuntien vastaanottovalmiudet. Tarvittaessa osallistutaan muuhun kansainväliseen vastuunjakoon esimerkiksi EU-tasolla. UNHCR-yhteistyön joustavuutta lisätään siten, että kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja sitä seuraavien kahden vuoden aikana.

¹⁾ Pakolaisista maksettavien korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän ja talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Kotouttaminen

Kotouttamisen vaikuttavuutta tehostetaan poikkihallinnollisesti kotouttamisen tulos- ja muun ohjauksen sekä seurannan menettelyjä kehittämällä. Kuntien kanssa neuvoteltujen kuntapaikkojen määrän tulee vastata kuntaan sijoittamista tarvitsevien henkilöiden määrää.

Toteutetaan isoissa kaupungeissa kotoutumista ja työllistymistä edistäviä kuntien toimintamallikokeiluja (kuntapilotit) tavoitteena sosiaalisen eheyden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurantaa ja arviointia parannetaan ”Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit” - sekä ”Maahanmuuttajabarometri” -hankkeilla. Kotouttamislain kokonaisuudistus ja kansalaisuuslain uudistus saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana.

Hyvien etnisten suhteiden edistäminen

Hyvien etnisten suhteiden edistämisperiaate sisällytetään maahanmuuttopolitiikan valmisteluun ja toimeenpanoon. Toteutetaan syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta edistäviä sekä muita työelämän ja koko yhteiskunnan monimuotoisuutta hyödyntäviä toimenpiteitä.

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 558 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahoittamiin hankkeisiin sekä

2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu kertalisäyksenä huomioon 2 000 000 euroa 40 määräaikaisen henkilötyövuoden palkkauskustannuksiin.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista.

Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pidetään vähintään saavutetulla tasolla. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Tavanomaiset soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

¹⁾ Maahanmuuttoviraston keskimääräisiä käsittelyaikoja

Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköinen asianhallintajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2009. Muutoksen hallinta ja eri hallinnonalojen 15 000 käyttäjän koulutus järjestetään. Järjestelmän sisältämiä sähköisiä asioiden vireille tuloon ja päätöksen tiedoksiantoon liittyviä palveluja otetaan käyttöön aluksi opiskelijan oleskeluluvissa ja jatkolupien myöntämisen yhteydessä.

Henkisten voimavarojen hallinta

(02.) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määrärahasta 6 811 000 euroa siirrettäväksi momentille 26.40.63 ja 859 000 euroa momentille 26.40.03.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 859 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan kustannuksiin

2) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen, seurantaan ja syrjinnän vastaiseen koulutukseen

3) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen sekä kotouttamista edistävään tiedottamiseen

4) ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään ns. etsivään työhön ja neuvontatyöhön sekä

5) kotouttamislain (493/1999) tarkoittamiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettaviin ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotouttamista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Kotouttamislain 16 a §:n 3 momentin mukaisesti työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettaviin ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien ryhmävastuuvakuutuksen järjestää sisäasiainministeriö.

Lisääntyneen maahanmuuton vuoksi maahanmuuttajien kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden kehittämiseen, edistämiseen ja seurantaan suunnataan voimavaroja. Tavoitteena on resurssien vaikuttavuuden arvioinnin, tehostetun ohjauksen ja neuvonnan parantaminen sekä tiedotuksen uudelleen suuntaaminen. Tavoitteena on myös tilastoinnin kehittäminen, maahanmuuttajajärjestöjen tukeminen ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan alueellinen ja valtakunnallinen tukeminen.

Määräraha on siirtoa momentilta 26.40.(02), mistä 9 000 euroa aiheutuu VaEL-maksun muutoksista vuosilta 2005—2010.

20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 376 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin sekä

3) enintään 30 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei paluumuuttovalmennukseen tai kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkinto järjestetään kerran vuodessa ja tutkintoon osallistuu noin 1 300 henkilöä vuodessa.

Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 524 000 euroa siirtona momentille 26.40.30 laskennallisiin korvauksiin.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 79 349 000 euroa.

Momentin määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999):

1) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten maksamiseen kunnille, sekä heimoveteraanien hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

2) pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä ja sosiaali- ja terveydenhuollosta kunnille aiheutuvien kustannusten laskennallisiin korvauksiin

3) toimeentulotuen, tulkkipalvelujen ja erityiskustannusten korvaamiseen sekä pakolaisten paluumuutosta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä

4) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin.

Vuoden 2010 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Kunnalle maksettavista korvauksista säädetään valtioneuvoston päätöksessä (512/1999).

Paluumuuttajista maksettavien korvausten piiriin kuuluu henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 45 §:n tai 47 §:n 1 momentin perusteella. Korvaukset maksetaan kunnille jälkikäteen.

Pakolaisista maksettavien korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän, oleskeluluvan saaneiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) korvausta muiden kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Momentin nimike on muutettu.

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 71 427 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen

2) valtion vastaanottokeskusten ja kuntien, kuntayhtymien ja yhteisöjen ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmäkotien kustannuksiin, alaikäisten edustamisesta aiheutuvien kulujen maksamiseen sekä tulkkipalvelujen kustannuksin ja muihin tarvittaviin menoihin

3) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen

5) toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen ulkomaalaisille, jotka on otettu säilöön ulkomaalaislain (301/2004) 121—123 §:n perusteella

6) vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

7) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenojen, turvapaikanhakijoiden oikeusapupalvelujen hankkimiseen, vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

8) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten ja perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien kustannuksiin sekä

9) pakolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Valtion vastaanottokeskusten toimintamenot budjetoidaan arvonlisäverollisina.

Valtion vastaanottokeskusten toimintamenomäärärahaa saa käyttää enintään 130 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa: Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoivat valtion vastaanottokeskukset Oulussa ja Joutsenossa. Toiminta voi sisältää asumisen järjestämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muun tarpeellisen huolenpidon lisäksi muita uhrin tarvitsemia tukipalveluja ja erityispalveluja sekä turvallisuudesta huolehtimisen.

Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matkakustannusten verran.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä.