Talousarvioesitys 2010

Tulostettava versio

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

Selvitysosa: Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä ristiriitojen selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta.

Tuomioistuimien käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle alueelle myös yksityisoikeudellisiin ja rikosoikeudellisiin kysymyksiin. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös yhteiskunnan jäsenten oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Nämä seikat asettavat sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten osalta yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Oikeusturvapolitiikan tehtävänä on vastata väestön ikääntymisen, alueellisen keskittymisen, kansainvälistymisen ja yhteiskunnan muun kehityksen myötä muuttuviin ja kasvaviin oikeusturvatarpeisiin tuottavuusohjelman myötä vähenevällä henkilöstöllä.

Taloudellinen taantuma tulee vaikuttamaan tuomioistuinten asiamääriin. Yleisissä tuomioistuimissa kasvua on odotettavissa konkurssi-, velkajärjestely- ja yrityssaneerausasioissa sekä summaarisissa asioissa. Velallisen rikoksissa kasvun oletetaan tapahtuvan viiveellä. Hallintotuomioistuimissa lisääntyvät sosiaali- ja terveysasiat sekä toimeentuloturvaan liittyvät asiat. Myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvu lisää asioiden määrää hallinto-oikeudessa.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Lainkäytön laatu ja toimivuus yleisissä tuomioistuimissa ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaiselle oikeusturvalle sekä oikeusvarmuudelle, joka luo perustan sille, että ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat järjestää toimintansa luottaen lain ja sopimusten mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiseen.

Oikeusturvan takaamiseksi toteutetaan käräjäoikeuksien organisaatiota ja palveluja koskeva rakennemuutos, kehitetään riidattomien saatavien käsittelyä ja sähköistä asiointia sekä siirretään kiinteistöjen kirjaamisasiat maanmittauslaitokselle. Lautamiesten käytön vähentämistä koskevat lainmuutokset tulivat voimaan vuoden 2009 alusta. Tästä säästyviä varoja on jo vuonna 2009 käytetty ja tullaan vuonna 2010 edelleen käyttämään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.

Käräjäoikeusuudistuksen tavoitteet, tuomioistuinten toimintakyvyn lisäys ja kustannussäästöt, eivät toteudu täysimääräisesti vielä vuonna 2010. Tuomioistuinten toiminta siirtymäaikana eri toimipisteissä lykkää hyötyjen toteutumista.

Oikeudenkäymiskaaren säännöksiä muutoksenhausta käräjäoikeudesta hovioikeuteen koskeva hallituksen esitys annetaan vuonna 2009. Tavoitteena on luoda hovioikeuksille nykyistä paremmat edellytykset kohdentaa voimavarojaan asioiden laadun vaatimalla tavalla sekä asioiden käsittelyn jouduttaminen.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Tuomioistuinten noin 35 000 ratkaisua antavat oikeussuojaa yksittäistapauksissa, mutta niiden ratkaisukäytäntö ohjaa myös yleisemmin hallinnon toimintaa. Tämä on omiaan parantamaan koko yhteiskunnan toimintakykyä.

Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaansaatava henkilöstövähennys tuomioistuinlaitoksessa on 51 henkilötyövuotta vuonna 2010. Käräjäoikeuksista siirtyy 213 henkilötyövuotta maanmittauslaitokseen, mistä kuitenkin 8 henkilötyövuotta on väliaikaista, vain vuosia 2010 ja 2011 koskevaa siirtoa maanmittauslaitokselle.

Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja vähäisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on yhtäältä tehdä oikeusapua koskevat päätökset ja toisaalta antaa asianajoapua. Oikeusapupäätöksen nojalla oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 62 % hoidetaan korvauksetta ja 31 % osakorvausta vastaan. Palvelun saatavuutta arvioidaan seuraamalla jonotusaikaa eli sitä, kuinka pian hakija pääsee julkisen oikeusavustajan luokse hoitamaan asiaansa. Oikeusaputoimistoihin saapuneista asioista suurin osa on perhe- ja perintöoikeudellisia asioita. Oikeusaputoimistot antavat myös puhelinpalvelua. Puhelinpalvelun kautta kansalaiset saavat apua oikeudellisiin ongelmiin vaivattomasti ja ongelman alkuvaiheessa.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunta pyrkii ennen kirjallisen ratkaisusuosituksen antamista mahdollisuuksien mukaan saattamaan osapuolet sovintoon keskenään. Sovintojen määrän lisääntymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa perustellut luopumis- ja sovintoesitykset. Yksinkertainen käsittely on nopeuttanut valitusten käsittelyä. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta.

Yleinen edunvalvoja toimii päämiehensä puolesta tämän etua puolustaen. Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia. Asiakkaina on vanhuksia, mielenterveysongelmaisia, kehitysvammaisia ja alkoholiongelmaisia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, etuuksien hakemista, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa ja laskujen maksua.

¹⁾ Laskennallinen lähtötaso

Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaasaatava henkilöstövähennys oikeusaputoimistoissa on 13 henkilötyövuotta vuonna 2010.

Tuottavuusohjelman mukaiset säästövelvoitteet yleisessä edunvalvonnassa ajoittuvat vuosille 2011—2015.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 144 000 euroa.

Korkeimpaan oikeuteen voidaan 1.3.2010 lukien perustaa yksi esittelijäneuvoksen virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi vanhemman oikeussihteerin virkaa (T12). Lisäksi muutetaan 1.3.2010 lukien kolmen vanhemman oikeussihteerin viran (T13) nimike esittelijäneuvokseksi (T13).

Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tärkein tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä ja sen johdolla laaditaan vuosittain yleisten tuomioistuinten toimintakertomus.

Oikeuskäytäntöä pyritään valituslupahakemusten pohjalta ohjaamaan kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan antamalla sovellettavien oikeussääntöjen pohjalta hyvin harkittuja ja avoimesti perusteltuja ratkaisuja kohtuullisessa ajassa. Toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta on olennaista, että korkeimman oikeuden tulisi voida keskittää voimavaransa päätehtäviensä laadukkaaseen ja tehokkaaseen hoitamiseen. Tässä tarkoituksessa ylimääräistä muutoksenhakua koskevien, pääosin aiheettomien hakemusten käsittelyä on jo vuonna 2008 ryhdytty rationalisoimaan. Voimavarojen oikeaksi kohdentamiseksi myös uusia lainsäädännöllisiä muutoksia tarvittaisiin eräisiin asiaryhmiin aiheettomasti suuntautuvien resurssitarpeiden vähentämiseksi.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan vuonna 2010 saapuvan noin 3 000 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti.

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 120 000 euroa momentille 12.25.10.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 725 000 euroa.

Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, ulkomaalaisasiat, kunnallishallinto sekä kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista noin 80 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset.

Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä ja laatimalla hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen. Tällä valvontatehtävällä on oikeusturvan kokonaisuuden kannalta olennainen merkitys.

Korkein hallinto-oikeus antaa yksittäisissä tapauksissa asianosaisille oikeusturvaa, mutta sen ratkaisukäytännöllä, erityisesti EY-oikeuden soveltamisessa, on myös yleisempi hallintolainkäyttöä ja hallinnon toimintaa ohjaava merkitys. Tämän vuoksi sen olisi annettava muutoksenhakuasioissa hyvin perusteltuja ratkaisuja joutuisasti.

Vuonna 2010 tavoitteena on ratkaista 4 000 lainkäyttöasiaa. Uusia asioita arvioidaan saapuvan 4 200. Ratkaistavien asioiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi arvioidaan muodostuvan 9 kuukautta siten, että niistä kolmasosa on ratkaistu alle kuudessa kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa (30 ja 18 prosenttia vuonna 2008).

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 290 000 euroa momentille 12.25.10.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 229 470 000 euroa.

Hallinto-oikeuksiin voidaan 1.3.2010 lukien perustaa kuusi hallinto-oikeustuomarin virkaa (3 T13 ja 3 T11) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita.

Käräjäoikeusverkoston kehittämiseen liittyen voidaan 1.1.2010 lukien perustaa 13 käräjätuomarin virkaa (7 T13 ja 6 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan 13 laamannin virkaa (2 D17, 1 T17, 3 T16 ja 7 T15).

Markkinaoikeuteen voidaan 1.3.2010 lukien perustaa kolme markkinaoikeustuomarin virkaa (2 T13 ja 1 T11) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia markkinaoikeustuomareita.

Selvitysosa: Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrä on vuodesta 2005 vuoteen 2008 vähentynyt yli 1 000 asialla ja vuonna 2010 arvioidaan saapuvan runsaat 11 000 asiaa. Vuonna 2008 saapuneista asioista oli 24 % riita- ja 66 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 7,0 kuukauteen. Asioista 52 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 29 % 6—12 kuukaudessa ja 19 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Hovioikeuskohtaiset käsittelyaikaerot ovat supistuneet vuoden 2005 noin 6 kuukaudesta 4,5 kuukauteen vuonna 2008. Tavoitteena on supistaa ero kolmeen kuukauteen vuonna 2010. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista on alle 10 %.

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2008 noin 381 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa sekä noin 327 000 kiinteistöjä koskevaa kirjaamisasiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 287 000, joista 233 000 tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näitä niin sanottuja summaarisia asioita saapui noin 20 % enemmän kuin vuonna 2007 ja niissä yleisin nimike oli velkasuhteeseen perustuva saatava, esim. ns. pikaluotto. Näiden asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen taantuman vuoksi kasvu jatkuu. Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät maanmittauslaitoksen käsiteltäviksi vuoden 2010 alusta lukien.

Vuoden 2009 tammi—huhtikuussa saapui yrityssaneerausasioita 66 % ja konkurssiasioita 29 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2008 ja kasvun arvioidaan jatkuvan vuonna 2010. Myös velkajärjestelyasioiden määrän arvioidaan nousevan olennaisesti.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat on voitu käsitellä kirjallisessa menettelyssä vuoden 2006 lokakuun alusta lukien. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuus oli 34 % v. 2008 ja sen arvioidaan olevan 35 % v. 2010. Kirjallisen menettelyn käyttö on vähentänyt lautamieskokoonpanojen käyttöä. Kokoonpanosäännöksiä uudistettiin vuoden 2009 alusta lukien siten, että istuntokäsittelyssä tarvitaan entistä harvemmin lautamieskokoonpanoa. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpanon käyttö, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus on alle 20 % (22 % v. 2008).

Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa v. 2008 oli 3,1 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,0—5,7 kuukautta. Vuonna 2010 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli kolmea kuukautta pitempi kuin koko maan keskiarvo. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään kaksi kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää yhdeksän kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Käsittelyajan kohtuullisuutta koskevaa tarkastelua ei voi rajata vain yhteen prosessin vaiheeseen, joten rikosasioissa käräjäoikeuksien tulee ottaa huomioon asian käsittelyyn kulunut aika esitutkinnassa ja syyteharkinnassa. Käräjäoikeudet kiinnittävät huomiota asioiden joutuisaan käsittelyyn erityisesti niissä asioissa, joissa kokonaiskäsittelyaika on tavanomaista pidempi. Oikeudenkäynnin viivästymisten hyvittämistä koskevan lain (362/2009) mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että asia määrätään kiireelliseksi, jos asian käsittelemiselle ennen muita asioita on erityisen painava syy.

Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat pääosin autoverovalitusten johdosta vuosina 2005 ja 2006 voimakkaasti, mutta vähenivät puolestaan vuosina 2007 ja 2008, jolloin asioita saapui noin 20 000. Vuonna 2008 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (32 %), verot (22 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 14 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (13 %) sekä ulkomaalaisasiat (7 %). Vuonna 2010 asiamäärien arvioidaan kasvavan ainakin sosiaaliturva- ja veroasioissa. Turvapaikkavalitusten määrän arvioidaan nousevan noin 1 000 asialla. Autoverovalitusten määrää on edelleen vaikea luotettavasti arvioida.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 9,2 kuukautta v. 2008. Asioista 43 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 28 % 6—12 kuukaudessa ja 29 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Hallinto-oikeuskohtaiset käsittelyaikaerot kuitenkin supistuivat vuoden 2005 5,4 kuukaudesta 2,5 kuukauteen v. 2008. Tavoitteena on säilyttää ero alle kolmessa kuukaudessa v. 2010. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista on alle 10 %.

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden lastensuojelulain toimivuus on erityisseurannassa. Vuoden 2010 aikana tullee harkittavaksi, onko perusteltua syytä säilyttää näiden asioiden ensi asteen ratkaisutoimivalta hallinto-oikeuksilla vai voitaisiinko ne siirtää moniammatillisille, myös lastensuojelullisiin kysymyksiin erikoistuneille toimielimille.

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on vähentynyt vuoden 2005 noin 11 000 asiasta noin 7 000 asiaan vuosina 2007 ja 2008 muun muassa muutoksenhakulautakuntien kapasiteettiongelmien vuoksi. Jutturuuhkaa on saatu puretuksi ja käsittelyaikoja lyhennetyksi. Saapuvien asioiden määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2010 sekä laman johdosta että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan purkaessa ruuhkiaan. Vakuutusoikeuden toiminnan kehittämiseksi asetettu työryhmä saa työnsä valmiiksi kesällä 2009.

Markkinaoikeus ruuhkautui pahoin vuosina 2005 ja 2006, kun julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi voimakkaasti ja uutena asiaryhmänä tulivat ratkaistaviksi valitukset energiamarkkinaviraston päätöksistä. Hankinta-asioita koskevien valitusten määrä on kasvanut edelleen huolimatta kesäkuussa 2007 voimaan tulleesta hankintalaista ja vuonna 2010 arvioidaan saapuvan yli 600 asiaa.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—180 asiaa. Vuonna 2008 saapuneiden asioiden määrä oli 149 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2010.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2010 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

¹⁾ Kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat siirtyvät käräjäoikeuksista maanmittauslaitokselle vuoden 2010 alusta lukien.

Turvapaikkavalitusten käsittelyyn ehdotettu lisäresurssi (9 htv) on tarkoitettu väliaikaiseksi ruuhkan purkuun ja poistettavaksi vuoden 2010 jälkeen.

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 20 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 40 %.

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 100 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot oikeusapumaksuista, oikeusavun saajan maksamat korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista.

Selvitysosa: Vuonna 2008 oikeusaputoimistoihin saapui noin 52 200 asiaa. Saapuneista asioista 82 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita, joista suurin asiaryhmä olivat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Saapuneista asioista rikosasioiden osuus oli 18 %. Oikeusapuohjaukseen tuli 11 435 puhelua. Saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2008 tasolla vuosina 2009—2010.

Keskeisenä tuottavuustoimenpiteenä on oikeusavun sähköisen asiointipalvelun käyttöönotto loppuvuodesta 2009. Sähköisen oikeusapuasioinnin mahdollistava oikeusapulain muutos (927/2008) tulee voimaan 1.12.2009. Tavoitteena on oikeusavun sähköinen hakeminen sekä maksatusmenettelyn automatisointi avustajalta tuomioistuimeen ja edelleen palvelukeskuksen maksatukseen. Yksityisille tehtäviä oikeusapupäätöksiä keskitetään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Vuonna 2008 kuluttajariitalautakuntaan saapui 4 550 valitusta. Eniten valitettiin auto- ja asuntokaupasta sekä kiinteistönvälistyksestä. Saapuvien valitusten määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2008 tasolla vuosina 2009—2010.

Kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiakaspalvelua kehitetään vuosina 2010—2011.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2010:

05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 498 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon päämiehiltä perittävät palkkiot ja korvaukset.

Selvitysosa: Yleisen edunvalvonnan järjestäminen siirtyi vuoden 2009 alusta lukien oikeusaputoimistojen tehtäväksi. Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaan oikeusaputoimiston tulee huolehtia siitä, että edunvalvojan tehtäviä varten on riittävä määrä edunvalvontapalveluja. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioita esimerkiksi sairauden takia. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja.

Päämiesten määrä kasvoi 2000-luvun alussa 2 000 henkilöllä vuosittain, mutta kasvu näyttää tasaantuneen. Vuonna 2008 päämiesten määrä oli noin 32 000, joka on noin 1 000 päämiestä enemmän kuin vuonna 2007. Vuoden 2010 lopussa päämiehiä arvioidaan olevan 34 000. Oikeusaputoimistot ovat tehneet ostopalvelusopimuksia 25 palveluntuottajan kanssa. Tavoitteena on, että vuonna 2010 ostopalveluina hoidetaan 2 700 päämiehen edunvalvonta.

Yleisen edunvalvonnan virkoja on perustettu 505. Vuonna 2009 viroista täytetään noin 490, joista 399 on täytetty siirtymäoikeuden perusteella. Vuonna 2010 henkilöstömäärän arvioidaan olevan 505. Tavoitteena on, että edunvalvontatehtävää hoitavalla henkilöllä on keskimäärin 63 päämiestä.

Tavoitteena on valmistella valtakunnallista asiankäsittelyjärjestelmää siten, että se otetaan käyttöön vuonna 2011. Selvitetään mahdollisuudet tuottaa yleisen edunvalvonnan palvelut nykyistä laajemmin ostopalveluina.

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 36 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993) ja

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen sekä

4) enintään 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin.

Selvitysosa:

Avustajien ja puolustajien palkkioiden määräämiseen tuomioistuimissa käytettävä aika on lisääntynyt vuoden 2002 oikeusapu-uudistuksen myötä merkittävästi. Tavoitteena on oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden maksatuksen selkeyttäminen, palkkioperusteiden yksinkertaistaminen ja sähköisen asioinnin käyttöönotto palkkioiden maksatuksessa.