Talousarvioesitys 2006

Tulostettava versio

24. Tiehallinto

Selvitysosa: Tiehallinto edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Tiehallinto vastaa valtion vastuulla olevista yleisistä teistä osana liikennejärjestelmää. Yleisten teiden verkon pituus on 78 000 km ja sen arvo on 15 mrd. euroa.

Liikennepolitiikan tavoitteeksi on asetettu Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn edistäminen liikenteen infrastruktuuria ja palveluja kehittämällä. Tiehallinnon tehtävänä on tukea tienpidon toimenpitein tasapainoista aluekehitystä sekä pitää päätieverkon ohella huolta alemmanasteisen tieverkon riittävästä laajuudesta ja kunnosta.

Tienpidon nykyrahoituksella varmistetaan tieverkon nykykunnon säilyminen sekä liikennettä tyydyttävä palvelutaso koko maassa. Alueiden kilpailukykyä tukevia, työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta parantavia investointeja toteutetaan, vaikka ei täysin riittävästi. Väestömuutosten aiheuttamat sekä maankäyttötarpeista ja liikennemäärän kasvusta johtuvat liikenneinfrastruktuurin investointipaineet kasvukeskuksissa ja päätiestöllä ovat suurempia kuin alemmalla tieverkolla.

Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Kainuun maakunnassa tienpito perustuu maakunnan ja tiepiirin väliseen sopimukseen ja sitä koskeva rahoitus on sisäasiainministeriön pääluokan momentilla 26.98.63 Kainuun kehittämisraha. Tiehallinnolle asetettavat tavoitteet kattavat myös Kainuun maakunnan tieverkon.

Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseudulla. Uutena hankkeena ehdotetaan 57 milj. euron sopimusvaltuutta Tampereen läntisen kehätien 2-rakennusvaiheen toteuttamiseen ja 25,7 milj. euron sopimusvaltuutta Tiehallinnon, Oulun kaupungin ja Kiimingin kunnan yhteishankkeena toteuttavaan Vt20 Kuusamontie, Oulu toteuttamiseen.

Perustienpidon määräraha on 558,3 milj. euroa, jonka Tiehallinto kohdentaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tiestön hoidon menoihin on varattu yhteensä 190,0 milj. euroa, jolla voidaan säilyttää nykyinen laatu ja palvelutaso. Päätiestöllä hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet, seututeillä tyydyttävät ja yhdysteillä välttävät. Alimmassa hoitoluokassa on yli puolet tieverkosta. Tienpidon laatutasoa tarkistetaan tarvittaessa liikenteen toimivuuden seurannan ja asiakaspalautteiden pohjalta. Raskaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta vaikeissa sääolosuhteissa edistetään täsmähoidolla.

Ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on varattu 220,0 milj. euroa. Tällä rahoituksella teiden kunto säilyy pääosin nykytasolla. Merkittävä osa teihin kuuluvista muista rakenteista ja laitteista on lähivuosina tulossa korjausikään ja aiheuttaa merkittävää lisärahoitustarvetta. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä päästä lähemmäksi tieverkon kunnon optimitilannetta, jossa tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset ovat minimissään.

Perustienpidon investointeihin ja teemapaketteihin on kohdennettu yhteensä 67,5 milj. euroa. Perustienpidon investoinnit ovat pienehköjä alueellisia liikenneturvallisinvestointeja sekä käynnissä oleviin valtakunnallisiin hankeohjelmiin ja teemapaketteihin sisältyviä kohteita, jotka on priorisoitu yhtenäisin kriteerein. Jo käynnistettyjä kahta teemapakettia jatketaan. Satamayhteyksien parantaminen 3,5 milj. eurolla sekä pääteiden liikenneturvallisuushankkeita 11,7 milj. eurolla.

Turvallisuutta parannetaan liikenneympäristöön kohdistuvien toimien lisäksi myös rakentamalla automaattista nopeuden valvontaa 300 tiekilometrille. Vuoden 2006 lopussa valvontakameroin varustettuja teitä on yli 1 300 kilometriä. Liikennekuolemien määrän nousun estäminen edellyttää lisäksi 100 km/h nopeusrajoitusten asteittaista laskemista 80 km/h:iin 1 200 kilometrillä päätieverkkoa vuoteen 2009 mennessä. Näistä 240 kilometriä olisi runkoteitä, minkä vuoksi sujuvan ja turvallisen runkoverkon osuus koko runkotieverkosta laskee 71 %:sta 65 %:iin vuoteen 2009 mennessä.

Tiehallinto luopuu rakennettujen kiinteistöjen hallinnasta. Tarkoitus on, että noin 250 tarpeettomaksi jäänyttä varikkokiinteistöä rakennuksineen siirretään vähitellen vuosina 2006—2008 Senaatti-kiinteistölle.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Tiehallinnolle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2006:

Tuotokset ja laadunhallinta

Palvelutaso

Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan hoidon ja ylläpidon sekä liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen toimenpitein.

Vähintään 71 %:lla runkoverkosta voidaan tarjota tienkäyttäjille sujuvat (100 km/h) ja turvalliset ajo-olosuhteet.

Tienpidon toimet mitoitetaan siten, että tierakenteet voidaan pitkällä aikavälillä pitää kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Tieverkon rakenteellinen kunto ei heikkene. Välitöntä peruskorjausta vaativien päällystettyjen teiden, sorateiden, kevyen liikenteen väylien ja siltojen määrä vähenee. Kunnoltaan huonoja päällystettyjä teitä saa olla enintään 4 100 km (8 %), sorateitä enintään 3 000 km (11 %), kevyen liikenteen väyliä enintään 330 km (6 %) ja siltoja enintään 1 200 kpl (8 %).

Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys yleisten teiden palvelutasoon säilyy vähintään tasolla 3,4 asteikolla 1—5.

Turvallisuus

Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 45, josta nopeusrajoitusten osuus on 5. Kehittämisinvestoinneilla saavutetaan lisäksi 5 laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä.

Toiminnallinen tehokkuus

Tiehallinto kehittää hankintamenettelykeinoin väylänpidon markkinoita siten, että maarakennusalan tuottavuus paranee ja kilpailu markkinoilla toimiin. Kunnossapidon yksikkömenot saavat olla nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään 6 480 euroa/km. Tiehallinnon hallintomenot saavat olla enintään 69,5 milj. euroa. Tiehallinnon henkilöstömäärä vähenee henkilöstösuunnitelman mukaisesti ja on vuonna 2008 enintään 850 henkilöä.

Henkisten voimavarojen hallinta

Tiehallinto saavuttaa Euroopan laatupalkintoarviointiin perustuvassa itsearvioinnissa vähintään 500 pistettä. Palvelujen tuottajien tyytyväisyys Tiehallintoon hankintamenettelyihin paranee. Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 asteikolla 1—5.

¹⁾ Perustienpidon alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista tiepiirit päättävät annettujen kehysten raameissa. Hankkeet toteutuvat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä.

²⁾ Valtakunnalliset hankeohjelmat ja teemapaketit on priorisoitu valtakunnallisesti yhtenäisin kriteerein. Vuoden 2006 määräraha sisältää jo aiemmin päätettyjen investointikohteiden jatkorahoituksen (pohjavesiohjelmaan ja lossipaikkojen silloittamisohjelmaan). Lisäksi määrärahasta käytetään satamayhteyksien parantamisen teemaohjelman hankkeisiin 3,5 milj. euroa sekä pääteiden liikenneturvallisuushankkeisiin 11,7 milj. euroa.

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 578 393 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista, Tiehallinnon kiinteistönpidosta sekä muista tienpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 32 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 30.70.21 ja 28 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 30.60.21. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään 500 000 euroa.

Vuoden 2005 lisätalousarviossa hyväksytystä Suhangon tien sopimusvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja viimeistään vuonna 2009 3,5 milj. euroa.

76. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 23 546 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä.

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 51 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Valmistumassa olevan hankkeen E 18 Lohja—Lohjanharju sopimusvaltuuden enimmäismäärä muutetaan 58,9 milj. eurosta 57,4 milj. euroksi ja hankkeen Vt 4 Jyväskylä—Kirri sopimusvaltuuden enimmäismäärä muutetaan 21,0 milj. eurosta 14,7 milj. euroksi.

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeesta Vt3 Tampereen läntinen kehätie, 2 rakennusvaihe aiheutuviin menoihin ja hankkeesta Vt20 Kuusamontie, Oulu vuonna 2009 aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Vt3 Tampereen läntinen kehätie. Valtatie 3 ohittaa Tampereen länsipuolitse kehätienä ja sen ensimmäinen rakennusvaihe muuttamiseksi moottoritieksi välillä Pirkkala—Kalkku hyväksyttiin vuoden 2003 talousarviossa ja hankkeen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2006. Hankkeen jälkimmäinen vaihe eli osat Lakalaiva—Pirkkala ja Kalkku—Ylöjärvi n. 14 km on tarkoituksenmukaista toteuttaa ensimmäisen vaiheen valmistuessa.

Hankkeen kustannusarvio on 57 milj. euroa ja H/K-suhde 3,3.

Vt20 Kuusamontie, Oulu. Oulun seudun teollisuusyritysten liikenneyhteyksien parantamiseksi Tiehallinto, Oulun kaupunki ja Kiimingin kunta ovat alustavasti sopineet Kuusamontien osuuden Hintta-Korvenkylä parantamisesta yhteishankkeena, jossa Tiehallinnon vastuulla olevan tieosan kustannukset ovat 25,7 milj. euroa, Oulun kaupungin tieosa 2,8 milj. euroa ja Kiimingin kunnan tieosa 0,1 milj. euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että Oulun kaupunki rahoittaa Tiehallinnon kustannukset korottomalla lainalla, jonka valtio maksaa kaupungille vuonna 2009.

Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2007 noin 62,3 milj. euroa, vuonna 2008 noin 58,0 milj. euroa ja vuonna 2009 noin 25,7 milj. euroa.

79. Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 21 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Määrärahasta saa maksaa palkkausmenoja enintään yhden henkilötyövuoden verran.

Selvitysosa:

Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2007 noin 21,2 milj. euroa, vuonna 2008 noin 32,3 milj. euroa, vuonna 2009 noin 61,0 milj. euroa sekä myöhempinä vuosina noin 710,6 milj. euroa.